Tarvitseeko vanhempasi apua?
17 vinkkiä mistä tunnistaa avun tarve
Tietoisuus, koska aloittaa keskustelut ulkopuolisen avun tarpeesta ei ole niin helppoa kuin luulisi. Olet ehkä huomannut, että isä ei enää jaksakaan kävellä postilaatikolle hakemaan postia tai että äiti, joka on aina ollut niin tarkka että jääkaapissa oleva ruoka ”kierrätetään” nopeasti jättääkin ruoan jääkaappiin homehtumaan ilman syytä. Jos rupeat puhumaan näistä asioista vanhemmillesi, niin yleisin vastaus on tietysti – “kaikki hyvin, ei tarvetta huoleen.” Tuttu vastaus, vai mitä?
Tätä tuttua vastausta ohjaa pitkälti pelko siitä, että vanhempasi eivät enää pystykään samalla tavalla huolehtimaan omista asioista ja näin ollen pelkäävät menettävänsä itsenäisyytensä ja kyvyn itsenäiseen elämiseen. “Kohtasin tämän saman asian oman isäni kohdalla moneen otteeseen hänen sairautensa aikana. Oli kyse sitten papereiden järjestämisestä tai kävelystä paikasta A paikkaan B, vastaus oli usein sama “ei huolta, kyllä pärjään”. Näin jälkeen päin ajateltuna, tämä kaikki oli epärealistista toivoa että vaivat menevät pois itsestään keinolla taikka toisella,” sanoo Sisältöä elämään!® hoiva- ja hyvinvointipalveluiden perustaja Jari H. Helenius.
Lapset tärkeässä asemassa
Avun tarpeen tunnistaminen lankeaa mitä useimmin lapsille ja muille perheen jäsenille. Avun tarve ei sinänsä tarkoita sitä, että apua tarvitsevan henkilön tulee muuttaa pois omasta kodista palvelutaloon tai hoivakotiin heti avun tunnistamisen jälkeen. Vaihtoehtojakin on jo tarjolla.
Pienestäkin avusta kotioloissa on suuresti hyötyä itsenäisen elämisen tueksi ja pidempiaikaisen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Mikäli vanhempasi ei halua myöntää avun tarvetta, kuinka tiedät että ulkopuolista apua todella tarvitaan?
Seuraavassa listassa Sinulle 17 vinkkiä, kuinka tunnistaa avun tarve hyvinkin yksinkertaisista asioista:
- Tärkeiden tapaamisten ja asioiden unohtaminen
- Selittämättömät mustelmat ja muut pienet ruhjeet
- Vaikeudet nousta ylös tuolista tai sängystä
- Vaikeudet kävelemisessä ja liikkumisessa
- Muistamattomuutta tuttujen suoritteiden tekemisessä
- Epämielyttävät tuoksut (keho ja mahdollinen virtsan tuoksu elinympäristössä)
- Epäsäännölliseksi muuttuneet peseytymiset
- Ulkonäköön liittyvät muutokset, kuten huomattava epäsiisteys
- Epäterveellinen ruokavalio ja epäsäännöllinen syöminen
- Maksamattomat laskut ja postilaatikon täyttyminen
- Mielenkiinnon loppuminen mm. harrastuksia ja sosiaalisia ympyröitä kohtaan
- Pidempiaikainen masennus ja alakuloisuus
- Lääkkeiden oton unohtaminen tai muutoin virheellinen lääkkeiden käyttö
- Oman kodin likaisuus ja epäsiisteys
- Painon putoaminen (ei laihdutus)
- Äärimmäiset mielialan muutokset
- Vaikeudet ajaa autolla
Kun tiedostat tarpeeksi ajoissa nämä merkit (muitakin merkkejä tietysti on), niin silloin on syytä ruveta miettimään ratkaisuja ulkopuoliseen apuun mahdollisimman nopeasti. Vain näin turvaat vanhempiesi hyvinvoinnin ja täysipainoisen elämisen omin ehdoin.