Sisältöä ihmissuhteista

Laura Saksela, 15.3.2016 rss

Hoivalla ja sylillä rakennetaan sosiaalisuutta ja hyvinvointia toiselle ihmiselle jo vauvasta lähtien. Inhimillisen vuorovaikutuksen keskeinen elementti on tunne ja on tärkeää myöhemmälle kehitykselle, että jo vauvana opimme kommunikoimaan sillä. Tunnetilojen jakaminen on palkitsevaa, mikä on varmasti yksi syy siihen, miksi ihminen yleensä ollenkaan hakeutuu vuorovaikutukseen toisten kanssa. Suomen Mielenterveyseuran nettisisivuilta voi lukea, että ihmissuhteita varten on olemassa aivan erityinen aivojen välittäjäjärjestelmä, joka osallistuu myös esimerkiksi kivun kokemusten säätelemiseen ja tuottamiseen. Siksi sosiaalisten suhteiden katkeaminen saattaakin tuntua kirjaimellisesti kivuliaalta. Senioreilta ne katkeavat luonnostaan, jolloin korostuu erityisen paljon, miten tähän tilanteeseen suhtaudutaan esim. vanhustenhuollossa. Ikäihmisen ainoita ihmissuhteita saattaa edustaa juuri hänen kotonaan käyvä hoitotyöläinen.

Mikään väline ei vedä vertoja kasvokkain tapahtuvalle vuorovaikutukselle. Kun toinen ihminen on läsnä ja vieressä, silloin tunnemme kuuluvamme johonkin yhteisöön ja olevamme tärkeitä, pääsemme jakamaan pohdiskelumme, saamme tukea, tuntemuksia ja elämyksiä. Elämämme pysyy mielenkiintoisena. Muiden ihmisten piristävä seura edistää omaa hyvinvointiamme ja terveyttämme kaikin tavoin. Pahan olon saa lievitettyä, kun toinen ymmärtää ja antaa apuaan ja positiivisen tunteen jakaminen taas lisää mielihyvää. Kun korkea ikä tai sairaudet heikentävät muita aisteja, tuntoaisti pysyy ennallaan. Sen merkitys ikäihmisillä, jotka kuulevat tai näkevät huonosti on varmasti valtava. Senioriassistenttimme ottavat tämän huomioon. Yksinäisyys juontaa juurensa sosiaalisten suhteiden puutteesta, mutta varmasti myös siitä, että kukaan ei enää koske. Siinä joutuu itsetunto koetukselle.

Kosketus on tehokkain tapa tuottaa oksitosiinia, mielihyvähormonia. Ihon ja hormonien välillä on suora yhteys ja kosketus voi joko lisätä tai vähentää fysiologista stressiä. Miellyttävällä kosketuksella, esimerkiksi silityksellä, saadaan rauhoittavaa oksitosiinia erittymään, selittää ruotsalainen fysiologian professori Kerstin Uvnäs-Moberg, joka on tutkinut oksitosiinin vaikutuksia jo 1980-luvulta lähtien 1. Koskettaminen viestittää Seniorille, että hänestä pidetään huolta, se on rauhoittavaa. Pyrimmekin omalta osaltamme siihen, että yksi ja sama Senioriassistenttimme huolehtii aina samoista, omista asiakkaistaan. Kun tuntee toisen pitkältä ajalta, hoitotyöhön syntyy empatiaa, enkä tarkoita nyt vain hyväntahtoista asiakkaan ymmärtämistä vaan sitä, että osaa tulkita seniorin käyttäytymistä ja asettua hänen tilanteeseensa niin, että arkeen löytyy ne sillä hetkellä sopivimmat ratkaisut. Luottavainen vuorovaikutussuhde hoitajan ja hoidettavan välillä saa aikaan myös sen, että toisen koskettaminen muodostuu luonnolliseksi ja vahvistavaksi siteeksi osana jokapäiväistä sosiaalista kanssakäymistä.

Perhe, omaiset ja hyvät ystävät kuuluvat kaikkein lähimpien sosiaalisten suhteiden verkostoon. Tiedämme, että ikäihmisten sosiaalisen verkoston ohentuessa, tuohon samaan sisimpään kehään kuulumme myös me. Tilanne voi olla jopa se, että olemme siellä ihan yksin, mikäli Seniorillamme ei ole lapsia koskaan ollutkaan, hänen aviopuolisonsa on kuollut ja yhteys ystäviinkin on vuosien varrella katkennut. Läsnäolomme ja ammattitaitomme on silloin erityisen tärkeää. Ja jos kerran ystävällinen ja hellä kosketus tuo hyvän mielen, on selvää, että emme ainakaan juuri siinä rupea säästelemään.

1 http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/27/sylia-ja-silityksia-stressiin

Save

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.