Seniori osaa

Laura Saksela, 26.2.2016 rss

Vanhempien ihmisten tietämättömyys tieto- ja verkkopalveluteknologioihin liittyvissä kysymyksissä saattaa vaikuttaa hassulta ja todellakin hyvin vanhanaikaiselta. Onhan eri sukupolvilla ollut kautta aikain vaikeuksia ymmärtää toisiaan, mutta tällä hetkellä tuo kuilu vain tuntuu erikoisen suurelta. Mutta Senioreiden tietotaitoa ei silti käy kyseenalaistamaan, pilkka osuu varmuudella omaan nilkkaan.

Monella kotona asuvalla Seniorilla on varmasti vaikka minkälaista osaamista, mutta joka toimintakyvyn rajoitteiden, yksinäisyyden tai sairauden takia on jäänyt käyttämättä ja sitten unohtunut. Näitä taitoja ei yksin tule kenenkään uudestaan varmastikaan kokeiltua, joten olisi hienoa, jos olisi joku, joka osaisi ja viitsisi houkutella ne taas esiin. Tutun assistentin avulla siitä voisi lähteä rullaamaan uusi harrastus uusine ihmisineen ja elämää rikastuttavine tapaamisineen. Jollei kotoa lähtemistä voi ajatella tai se on liian suuritöistä, Seniori opettaisi taatusti mielellään taitojaan assistentillekin ja näistä hetkistä tulisi mukavaa vaihtelua viikon ohjelmaan sekä ennen kaikkea niiden parissa sukeltaminen hetkeksi menneen ajan kokemuksiin ja takavuosien elämään ilahduttaisi epäilemättä molempia.

Jos verkkoteknologioista Senioreillamme ei olekaan juuri ymmärtämystä, niin heillä on pitkän elämänsä ansiosta ainutlaatuinen osaaminen siitä, miten elämässä selviydytään hyvin pienin ulkopuolisin keinoin. Ennenhän lähdettiin maalle koko kesäksi, miehet tulivat sitten perässä lomiensa ajaksi. Miten ihmeessä se onnistui? Koko kesä! Ei lähikauppoja, R-kioskeja, ei mitään mahdollisuutta täydentää varastoja tarpeen vaatiessa. Käytössä vain oma järki ja päättäväisyys. Saisipa noista ajoista oppitunteja! Nuo vanhan ajan niksit. Voi ei, kuka osaa enää kutoa villasukan kantapään kohtia? Tehdä saippuoita? Taiteilla vanhoista vaatteista uusia? Kuinka ikinä on mahdollista tulla toimeen ilman jääkaappia? Vaikeita kysymyksiä…

Isovanhempiemme konstit tuntuvat sitä arvokkaammilta, mitä syvemmälle me uusavuttomuuteemme vajoamme. Ekologisuus ja luomu kun ovat nyt syystäkin aikamme avainsanoja, meitä olisi varmasti monia, jotka mielellämme ottaisimme oppia siitä kekseliäisyydestä, jolla ennen vanhaan pärjättiin. Samalla asiat ikäänkuin loksahtaisivat taas oikeille paikoilleen. Ikäihmiset ottaisivat takaisin sen roolin, mikä heille vanhimpina luonnollisesti kuuluukin ja meille muille lankeaisi kiitollisen oppipojan osa. Itsensä jatkuva kehittäminen ja uusien asioiden oppiminen on hyvinvoinnin kannalta ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa. Jos ikäihmisellä on vielä voimia jäljellä, mutta opettajan rooli ei kiinnosta, niin hänkin voisi olla halukas oppimaan itse lisää. Uusia taitoja voisi harjoitella vaikka assistentin kanssa. Mikään ei tietenkään kiellä assistenttiakaan opettamasta omia osaamisalueitaan uteliaalle ikäihmiselle. Vaihtotaloutta!

Senioreilla on mittaamaton määrä kertynyttä osaamista ja kokemusta. Heillä olisi varmasti paljon annettavaa yhteiskunnalle, jos heidän valtavat voimavaransa vain otettaisiin käyttöön. Sukupolvien ylitse luotsaava toiminta voisi siis toimia virikkeenä aivan uudenlaiselle toisen ihmisen ja hänen tarpeidensa ymmärtämiselle. Monella nuorella kun ei välttämättä ole ainuttakaan kosketusta kenenkään Seniorin elämään, niin into vanhuustyöhönkin voisi näin leimahtaa. Mielenkiintoiselle, vanhempia ja nuorempia osapuolia rikastuttavalle vapaaehtoistoiminnalle riittäisi takuulla kysyntää.

Save

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.