Robotit

Robotit ikäihmisten hoivatyössä

Laura Saksela, 1.9.2016 rss

Robotiikan tuominen vanhustenhoitoon näyttää olevan aihe, jolla on kaikki ominaisuudet herättää kiivaita mielipiteitä puolesta tai vastaan, useimmiten vastaan. Pahimmillaan ihmisten mieliin kai palautuu joskus nähdyn scifi-elokuvan futuristinen ympäristö ja jo me kuvittelemme omat ikäihmisemme robottien syötettävinä kylmissä arkunnäköisissä kapseleissaan ilman humaanisuuden häivääkään.

Mutta niinkuin MTV:n verkkosivuilla aiheesta todetaan, eniten vastustusta osoittavat ihan muut kuin Seniorit itse, jotka itse asiassa ovat hyvinkin ennakkoluulottomia ja pystyvät näkemään robotiikassa itselleen uuden, mielenkiintoisen mahdollisuuden. Miksi nuorilla olisi itseoikeus kaikenlaisiin jänniin ja elämää helpottaviin laitteisiin? Sisältöä elämään!®, yksilöllisten vanhusten hyvinvointipalvelujen uranuurtaja, haluaa tuoda myös oman kantansa esille. Miten me siis oikein näemme Senioriassistenttiemme tehtävien tarkentuvan maailmassa, jossa robotit ovat astuneet mukaan ikäihmisten hoito- ja hoivatyöhön?

Mielestämme olisi hienoa, jos toistuvat ja suorituspohjaiset työt voisi todellakin siirtää lisääntyvässä määrin robottien tehtäviksi. Silloinhan sille varsinaiselle laatuajalle olisi enemmän tilaa ja painopiste hoitajan työssä sijoittuisi siihen oikeaan hoivatyöhön. Koulutus ja sitä myötä lähihoitajien tehtävät muuttuisivat tällöin enemmän kokonaisuuden hallintaan, mikä tällä hetkellä niin kipeästi yleisesti puuttuu.

Ammattitaitoinen ja kokenut Senioriassistenttimme hallitsee asiakkaidensa henkilökohtaisen tilanteen ja tuntee heidän sairautensa, erikoistarpeensa, toiveensa sekä vaatimuksensa samalla kun hän on myös selvillä asiakkaittensa omaisista ja heidän mielipiteistään. Hän tekee parhaansa, että näistä muodostuu kokonaisuus, jonka hallitsemisessa yhdistyy myös asiakkaan perhesuhteet ja se sosiaalinen viitekehys, josta hän tulee. Senioriassistenttimme työhön vaikuttaa myös hänen arviointinsa siitä, miltä lähitulevaisuus hänen asiakkaanaan olevan ikäihmisen elämässä nämä kaikki edelliset huomioonottaen todennäköisesti näyttää. Hoito- ja hoivatyöntekijämme tulee ymmärtää, hallinnoida, tukea ja koordinoida tätä kokonaiskuvaa mahdollisimman hyvin, ja sen hän tekeekin.

Tällaista monimutkaista eri suhteiden ja lukuisten inhimillisten tekijöiden summaa robotit tuskin pystyvät analysoimaan ihmisten tavoin, mutta on paljon rutiininomaisesti hoidettavia ja aikaavieviä tehtäviä, joihin ne ovat kuin luotu. Jos tuo tehtäväpainoitteinen velvollisuus olisi pois hoitajiemme hartioilta, heillä olisi vapaus muuttaa oman hoitotyönsä tuomaan arvoa sille osuudelle, jota vain ihminen voi toiselle ihmiselle antaa. Myös se tekoäly, joka on piilotettu eri koneisiin auttamaan jokapäiväisissa tilanteissa, siivoamisessa, noukkimaan lattialle pudonneita esineitä tai hälyttämään tarpeen vaatiessa ei voi olla mielestämme kuin tervetullut lisä ikäihmisten turvalliseen arkeen.

Olisi surullista ajatella, että roboteista muodostuisi jollekin Seniorille päivän ainoan sosiaalisen virkistyksen tuoja, mutta oikein käytettynä ne ovat aivan verrattomia apulaisia ja pelikavereita. Ihmismäiset androiditkin jo odottelevat laboratorioissaan tekoälyn kehittymistä. Sitten kun se yltää sille tasolle, jolle mm. japanilainen robotiikan professori Hiroshi Ishiguro1 tutkimustyössään pyrkii, voidaan ehkä kysyä, olisiko älykäs, monipuolinen ihmisrobotti, joka ei koskaan väsy eikä menetä kärsivällisyyttään sittenkin parempi ja luotettavampi hoidon antaja kuin huonolla tuulella oleva, stressaantunut ja kiireinen lähihoitaja?

 

1 http://www.geminoid.jp/en/index.html

Save

Save

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.