Omassa kodissa

Laura Saksela, 6.10.2016 rss

Jos kysymme seniorilta, miten hän haluaisi elämänsä järjestää ikääntyessään, monet vastaavat luonnollisesti haluavansa jäädä omaan kotiinsa. Outo ympäristö, ero läheisistä, oman kodin jättäminen, hoidon yllätykselliset kustannukset jne. pelottavat ketä vain. Jokaisen aikuisen itsemääräämisoikeus on yksi perustavaa laatua olevista hyvinvointiyhteiskuntien pilareista ja sitä ei käy kieltäminen. Omaisten ”jos et tee sitä itsesi vuoksi, niin tee se sitten meidän vuoksemme” -tyyliset puolittaiset painostukset heille sopivampaan vaihtoehtoon ovat kaikesta huolimatta hyvin ymmärrettäviä.

Mitä sitten pitäisi ottaa huomioon, kun Seniori haluaa asua kotonaan, mutta silti tarvitsisi säännöllistä ja päivittäistä apua selviytyäkseen omista puuhistaan? Ennenkuin edes ajatellaan ulkopuolista apua, olisi varmasti aiheellista katsastaa kodin kunto ja turvallisuus. Onko hankalia ja ahtaita paikkoja, joiden ohi on vaikeaa päästä? Huteria huonekaluja tai helposti makkaralle meneviä mattoja? Viherkasevja siellä, missä olisi hyvä olla vapaata tilaa? Ovatko keittiössä kaapit vaarallisen korkealla? Kannattaisiko ehkä vaihtaa kaasuhella sähköiseen tai induktioon ja amme kylpyhuoneessa mieluummin suihkuun? Onko makuuhuonessa sänky, johon on vaikea asettua tai päästä pois? Voidaanko korkeat kynnykset tai porrastukset rampittaa? Missä jokapäiväiset välineet ja tavarat ovat, kai niihin ylettää helposti? Varsinaisia ansoja, mutta niitä ei tule välttämättä ajatelleeksi, ikäihmisten kodit kun ovat usein olleet samalla tavoin jo kymmeniä vuosia.

No sitten, jos tarvitaan ulkopuolista apua, on aihetta myös muunlaisiin kysymyksiin. Ensinnäkin kannattaa pyytää keneltä tahansa palveluntarjoajalta puolueettomia referenssejä ja mitä enemmän sen parempi. Kaikki hoitajatkin ovat vain ihmisiä, jotka sairastuvat, saavat perheenlisäystä, haluavat lomaa jne, miten kotikäynnit silloin järjestetään? Kukaan hoitaja ei myöskään voi tehdä töitä 7 päivää viikossa, eli miten voidaan taata se, että koskaan ei olisi ketään kokonaan tuntematonta ikäihmisen oven takana vaan, että aina pyrittäisiin siihen, että siellä olisi tutut ja turvalliset kasvot? Ja tietenkin pitää selvittää, mitä eri palvelut maksavat. Kuuluuko pakettiin todella kaikki tarvittavat toimenpiteet vai onko kenties luvassa vielä joitain muita maksuja esim. sen mukaan, oliko hoidon aikana arki- vai pyhäpäivä ja mihin kellonaikaan se tapahtui? Mitkä tehtävät hoidetaan asiakkaan luona joka kerta ja mitkä vain silloin tällöin? Kuullaanko itse ikäihmistä ja kuka sopimuksen allekirjoittaa? HS:n eräs tuore artikkeli (5.10) koski ikäihmisten ylihoitamista eli sitä, että ikäihmisen jäljellä olevia voimia ei oteta enää jokapäiväiseen käyttöön vaikka niistä olisi monissa tapauksissa ja tilanteissa vielä paljon apua ja ennen kaikkea niiden teettäminen edelleen Seniorilla itsellään olisi hänelle hyvin merkityksellistä. Olisiko jostain tällaisesta siis mahdollista sopia kotiin tulevan hoitajan kanssa? Että annetaan Seniorin ottaa vastuulleen se, mihin hän vielä pystyy ja hoitaja tekisi sitten vain sen, mihin ei muuten enää löytyisi tekijää.

Seniorin valinnassa jäädä kotiin ja siellä pärjäämisessa on tietenkin paljon huomioonottamisen arvoisia asioita. Siksi me juuri olemme täällä. Sisältöä elämään!® -pakettimme on suunniteltu vastaamaan mahdollisimman hyvin ikäihmistemme tarpeisiin ja ne muotoillaan sen lisäksi vielä jokaisen omaan elämään niin, että varmasti kaikkien toiveet ja erityistarpeet tulee otettua palveluista sopiessamme huomioon. Yritämme informoida niistä ja paketteihin liittyvistä hinnoista niin avoimesti kuin ikinä mahdollista. Ennen kaikkea tarkoituksenamme on auttaa ikäihmistä ja edistää hänen hyvinvointiaan. Ajoitamme käyntimme niiksi päiviksi ja niiksi kellonajoiksi, kun asiakkaallemme parhaiten sopii. Emme mene herättämään aamu-unisia tai laittamaan sänkyyn iltavirkkuja vastoin asiakkaamme omaa tahtoa. Ollessamme Seniorimme luona, arvioimme tilanteen samalla tavoin kuin kuka tahansa omainen tai hyvä ystävä, kai kaikki on hyvin? Emme jätä tehtäviämme kesken sen takia, että kello näyttää jo paljon emmekä me myöskään lähde ja jätä asiakastamme, jos on vähääkään sellainen tunne, että nyt joku asia ei ole hyvin.

Koti ei ole sairaala, jolloin sitä on mahdollista varustaa ja muokata eri tavoin ikäihmiselle niin turvalliseksi ja helppokulkuiseksi kuin suinkin. Käydessämme asiakkaittemme luona kotikäynneillä otamme luonnollisesti kodin ja hoivan askareet vastuullemme, mutta emme silti koskaan unohda olevamme vain vierailulla. Käyntimme luonteesta ja pituudesta isäntä tai emäntä saa itse omassa kodissaan päättää.

Save