Muistisairaus

MUISTISAIRAUS

Muistisairaan hoito

Muistisairautta sairastavien määrä lisääntyy koko ajan väestön ikääntymisen johdosta. Tämän hetkisten arvioiden mukaan joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä jonkinlaisista muistioireista. Suurimmalla osalla heistä ei kuitenkaan kyseessä ole muistisairaus, sillä muun muassa kiire, stressi, väsymys ja masentuneisuus voivat aiheuttaa ohimeneviä muistivaikeuksia.

Jos muistioireet kuitenkin pitkittyvät tai lisääntyvät, on syytä selvittää niiden syy. Muistisairauden diagnosoiminen ja hoitamisen aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jolloin oikea hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa riittävän ajoissa. Joihinkin eteneviin muistisairauksiin on olemassa erityisesti siihen sairauteen sopiva lääkehoito, jolla voidaan lievittää sairauden oireita, kohentaa sairastuneen vointia ja jopa hidastaa sairauden etenemistä. Oikein kohdistettu hoito, lääkitys, kuntoutus lisäävät sairastuneen elämänlaatua ja hyvinvointia.

Alzheimer yleisin muistisairaus

Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti (70 %). Muita eteneviä muistisairauksia ovat aivoverenkiertosairaudet (AVH), Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinson taudin muistisairaus ja otsa-ohimolohkorappeumat. Suomessa todetaan noin 13 000 uutta vaikeampi tasoista muistisairaustapausta joka vuosi. Muistisairaudet ovat kansantauteja kuten sydän- ja verisuonisairaudetkin. Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja aiheuttavat dementiaoireyhtymän.

Muistisairauksiin liittyy henkisen toimintakyvyn lasku (dementia) ja muistin heikkeneminen siten, että se vaikeuttaa selviytymistä normaalissa arjessa. Muistin heikkeneminen ja muut kognitiiviset häiriöt rajoittavat kykyä hahmottaa ympäristöä ja hallita tilanteita. Fyysistä oireista kävelyvaikeudet ja virtsainkontinenssi rajoittavat sosiaalista kanssakäymistä kun taas ahdistus, masennus tai muut käytösoireet vaikeuttavat arjessa selviytymistä.

Tähän mennessä on löydetty joitakin muistisairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin vaaratekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa varhain aloitetulla hoidolla tai ennaltaehkäisevällä työllä. Monet näistä ovat samoja kuin sydän- ja verisuonitaudeissa (esim. kohonnut verenpaine, suurentunut kolesterolipitoisuus ja diabetes) tai liittyvät elintapoihin (esim. tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja ylipaino).

Näiden tekijöiden aikainen tunnistaminen ja hoito kannattavat, koska niillä on suora yhteys muistisairauksien kehittymiseen. Pähkinänkuoressa sanottuna, “ylläpitämällä ja edistämällä aivojen terveyttä ehkäiset muistisairauksia.”

Muistisairaus ja Sisältöä elämään!® hoito-ohjelma

Muistisairaan kuntouttaminen kannattaa aina. Kuntoutuksella pyritään turvaamaan sairastuneen itsenäinen ja ihmisarvoinen elämä, ylläpitämään toiminta- ja liikuntakykyä, ehkäisemään kaatumistapaturmia sekä auttamaan toimintakyvyn palautumista akuutin sairastumisen jälkeen. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta.

Laadimme asiakkaalle (muistisairaalle) yksilöllisen palvelusuunnitelman, joka tukee kokonaisvaltaisesti asiakkaan hoitavan lääkärin ja mahdollisesti muistikoordinaattorin laatimaa kuntoutus – ja palvelusuunnitelmaa.

Seuraamme asiakkaan vointia ja lääkityksen tehoa säännöllisesti ja pystymme näin tukemaan asiakasta ja hänen omaisiaan kommunikoinnissa hoitavalle lääkärille tai muistikoordinaattorille mm. päivittäisistä tai viikottaisista muutoksista.

Asiakkaan näkökulmasta laadittu toimiva hoito-ohjelma turvaa hoito- ja kuntoutuspalveluiden jatkuvuuden muistin heikkoudesta ja kommunikaation vaikeutumisesta huolimatta.

Kokonaisvaltaisen hoidon, jossa yhdistyy hoitavan lääkärin, muistikoordinaattorin ja Sisältöä elämään!® –palveluiden hoitohenkilökunnan osaaminen, tavoitteena on elämänlaadun turvaaminen sisältäen muistisairaan elämäntavan ja -taustan vaalimisen, arvokkuuden ja sosiaalisen verkoston ylläpitämisen ja itsemäärämisvallan säilyttämisen omassa kodissa mahdollisimman pitkään.

Sisältöä elämään!® –palveluiden työntekijät kannustavat sairastunutta tekemään asioita, jotka tuovat hänelle mielihyvää ja mahdollistavat onnistumisen kokemuksia. Yhdessäolon, läheisyyden ja huumorin avulla autetaan ja tuetaan sairastuneen jaksamista. Olemme läsnä ja sairastuneen lähellä. Osaava henkilökuntamme pitää huolta sairastuneen säännöllisistä ruokailuajoista varmistaen, että ruoka on monipuolista ja terveellisesti valmistettu. Asiakkaiden toimintakykyä ylläpidetään mm. ottamalla hänet mukaan niihin arjen askareisiin, joita hän on itse tehnyt ennen sairastumistaan. Näin vahvistamme itsetuntoa ja luomme sairastuneelle onnistumisen ja osaamisen kokemuksia. Näin annamme sairastuneen kokea itsensä tarpeelliseksi ja saada osakseen vastavuoroisuutta, joka on muistisairaallekin tärkeä kokemus. Sisältöä elämään!® palveluiden työntekijät kannustavat asiakkaitaan käyttämään omia voimavaroja eli annamme asiakkaiden olla mukana kaikissa asiakkaan haluamissa toimissa omien kykyjen puitteissa.

Asiakkaan liikuntakykyä vahvistetaan säännöllisin ulkoilutuokioin sekä sisätiloissa kotivoimisteluohjelmien avulla. Säännölliset palvelukäyntimme tukevat perhe- ja ystävyyssuhteiden ylläpitoa ja senioriassistentit mahdollistavat asiakkaiden osallistumisen esimerkiksi harrastuksiin ja perhejuhliin. Yksilöllisesti suunniteltujen palvelukäyntien avulla helpotamme myös omaisten hoivataakkaa mahdollistaen omaisille ja sairastuneelle enemmän aikaa rentouttavalle yhdessäololle tai muulle yhteiselle toiminnolle.

Säännölliset palvelukäynnit sisällytetään sairastuneen viikkosuunnitelmaan, jonka avulla arkeen saadaan sopivasti liikuntaa, virikkeitä ja lepoa. Viikkosuunnitelma rytmittää aikaa sekä auttaa ajan hahmottamisessa ja toimii muistin apuvälineenä.

Lääkkeet ovat vain yksi mutta tärkeä osa muistisairauksien hoidossa. Huolehdimme ja valvomme, että lääkkeet otetaan säännöllisesti ja oikea-aikaisesti. Lisäksi seuraamme lääkkeiden vaikuttavuutta ja mahdollisia sivuvaikutuksia ja raportoimme niistä tarvittaessa hoitavalle lääkärille. Vähintäänkin yhtä tärkeää kuin oikeat lääkkeet ovat vaaratekijöiden tunnistaminen ja muiden sairauksien hoito, mielialan ja käytösoireiden tunnistaminen ja hoito.

Hyvän hoidon suosituksen mukaan (julkaistu Lääkärilehdessä 10/2008) muistisairaan hoito pitää toteuttaa aina lähipalveluina ja muistisairaan tarpeista lähtöisin. Juuri tällaiseen hoitoon ja tukeen Sisältöä elämään!® palvelut ja osaava henkilökuntamme soveltuu erinomaisesti.

Kokonaisvaltaisen hoidon, jossa yhdistyy hoitavan lääkärin, muistikoordinaattorin ja Sisältöä elämään!® palveluiden hoitohenkilökunnan osaaminen, tavoitteena on elämänlaadun turvaaminen sisältäen muistisairaan elämäntavan ja -taustan vaalimisen, arvokkuuden ja sosiaalisen verkoston ylläpitämisen ja itsemäärämisvallan säilyttämisen omassa kodissa mahdollisimman pitkään.

Kotona asuminen on ikäihmisille tärkeää ja suurin osa heistä haluaakin siellä asua niin pitkään kuin se vaan on mahdollista. Kotona saa olla oma itsensä ja tehdä arjen askareista oman elämänrytmin ja – tahdin mukaan. Kotona asumiseen liittyy myös kokemus vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta. Muistisairaus ei poista kotona asumisen mahdollisuutta.

Sisältöä elämään!® hoiva- ja hyvinvointipalveluiden perustana on aina ikääntyneen ihmisen kunnioitus. Jokaiselle asiakkaalle nimetään oma Senioriassistentti, joka käy asiakkaan luona sovitun aikataulun mukaisesti. Näin asiakas-Senioriassistentti suhteesta tulee pitkäaikainen. Muistisairaalle, mutta myös muille ikääntyneille, on erittäin tärkeää, että kotona käy sama tuttu työntekijä. Luottamus rakentuu pitkässä asiakas-työntekijä suhteessa. Pitkäaikaisessa suhteessa työntekijä oppii tunnistamaan ikääntyneen voimavarat, mutta myös asiakkaan tavat ja tottumukset. Muistisairaan ihmisen elämänhistorian tunteminen antaa työntekijälle avaimet sairastuneen maailmaan. Tätä voidaan pitää perustana muistisairaan yksilölliselle ja hyvälle hoidolle.

 

Ota yhteyttä!
Lähdekirjallisuus: Käypä hoito