Hyvän elämän hoivapaketit senioreille

Ikäystävällinen kaupunki

Laura Saksela, 24.5.2016 rss

Jokainen on joskus saanut tilaisuuden kokeilla, miltä ympäristömme näyttäytyy lasten silmin. Silloin meille esitellään sisustuksia, joiden huonekalut ovat niin valtavia, että ne ovat aikuisiin nähden samassa suhteessa kuin omat tavalliset kalusteemme ovat lasten pieneen kokoon verrattuna. Yllätyksekseen tulee ensimmäistä kertaa huomanneeksi, miten hankalaa lasten elämä onkaan, kun jo pelkkä sohvalle tai tuolille istumaan pääseminen vaatii hurjia voimia ja kiipeilijän taitoja. Entä, jos muuttaisimme ajatusleikkiämme niin, että kuvittelisimme edelleen oman ympäristömme, mutta tällä kertaa ikäihmisten silmin? Vaikuttaisiko se silloinkin yhtä yllättävän vaivalloiselta?

MTV3:n uutisankkuri puki eräässä tammikuisessa uutislähetyksessä päälleen ”ikäpuvun”. Pukuun oli lisätty säädettävät liikkeenrajoittimet, 22 kg lisäpainoa ja kypärän ansiosta näkö ja kuulo olivat osittain sumennettu: siis kenen tahansa Seniorin normiolo hänelle tyypillisine liikeratoineen! Tarkoitus oli muutamilla hyvin yleisillä paikoilla Helsingissä kokeilla, millaista niissä mahtaa ikäihmisenä tuntua kävellä. Selvisi, että vaikeinta oli kivuta portaita ja ylipäätänsä suoriutua erilaisista korokkeista. Tällaisia esteitä varmasti riittää paljon enemmän kuin ikinä voimme kuvitellakaan. Matalalattiajunat ja -raitiotievaunut ovat olleet valtava edistysaskel tällä tiellä.

Jos eläisimme Senioreille suunnitellussa ympäristössä, kaikki kävely- tai rollaattoriesteet olisivat siis poissa. Samoin ovet olisivat kevyitä ja leveitä, kävelyreitit olisivat selviä ja tilavia paikassa kuin paikassa. Eri kyltit, opastukset ja infotekstit olisivat kirjoitettu isolla, helposti luettavalla fontilla ja sellaisella kielellä, että kaikki ymmärtävät. Kaduilla olisi säännöllisin väliajoin penkkejä, joilla voi tarvittaessa levähtää ja kerätä voimia. Kaupoista löytyisi jo valmiiksi paloiteltuja ruoka-annoksia, purkkien, pussien, eri pakettien ja tölkkien aukaisemiseen ei tarvittaisi voimia eikä tarkkoja silmiä. Eri laitteet olisi mahdollista pyytää suurennetuilla näppäimillä ja kunnon näytöllä. Nämä kaikki ja monet muut kiusat estävät ikäihmisten vapaata liikkumista, vaikeuttavat heidän jokapäiväistä toimeentulemistaan ja hankaloittavat yhteydenpitoa muihin, mutta ennen kaikkea ne omalta osaltaan johtavat ehkäpä vielä suurempaan epäkohtaan: ne vaikeuttavat huomattavasti ikäihmisten mahdollisuutta osallistua ja ottaa osaa aktiiviseen toimintaan.

Jokainen tietää, miten tärkeää on kuulua johonkin ryhmään, tehdä jotain yhteistä suuremman päämäärän eteen. Olla mukana halutessaan päättämässä itseään koskevista asioista, harrastaa ja käydä eri kursseilla, osallistua kerhojen toimintaan, päättää omista menemisistään ja elää muista tältä osin riippumatonta elämää. Hyvinvointivaltiossa meidän tulisi kaikkien olla tasa-arvoisia ja meidän kaikkien mielipiteiden pitäisi painaa yhtä paljon. Jokainen voi omalta osaltaan ja omalla sarallaan tässä asiassa auttaa. Tästä syystä esimerkiksi Sisältöä elämään!® – hoito-ohjelmista sopiessamme, toivomme ja edellytämme mahdollisuuksien mukaan, että Seniori olisi mukana tässä itseään koskevassa päätöksenteossa. On tärkeää, että omalla mielipiteellä on väliä.

Suurin syy siihen, että ympäristömme ei jo ole ikäystävällinen, on luultavasti meidän vähättelevät asenteemme. Ikäystävällisten olosuhteiden rakentaminen ei luultavasti tulisi sen kalliimmaksi kuin minkään muunlaisenkaan, mutta siihen ei suunnitteluvaiheessa kiinnitetä huomiota. Asenteiden tulisi siis muuttua jo heti yhteiskuntamme ylimmältä portaalta lähtien ja juuri sieltä käsin pitäisi aloittaa kunnioituksen osoittaminen ikäihmisten hyvinvointia kohtaan. Kun joka paikassa muuallakin pyritään tehostamaan ja ottamaan joka ikisestä mahdollisesta asiasta kaikki hyöty irti, niin miksiköhän olemme jossain vaiheessa päättäneet jättää valtavat potentiaalimme käyttämättä emmekä kannusta ikäihmisiämme olemaan menossamme mukana? Sillä kysehän ei ole siitä, etteikö tästä asiasta olisi puhuttu. Tämä on valinta.

Liikkuminen auttaa pitämään mielen virkeänä, ehkäisee sairauksia ja sosialisoi. Jos etukäteen tietää, että pieni pyrähdys ulkona on turvallinen ja että väsymyksen mahdollisesti iskiessä, ei haittaa, levähdyspaikkoja on, niin ulosmenoa ei tarvitsisi pelätä ja siitä voisi muodostua nopeasti hyödyllinen ja arvokas rutiini. Maksuton arkiliikunta taistelisi tehokkaasti vaarallista Senioreiden liikkumattomuutta ja siitä johtuvaa eristyneisyyttä vastaan. Olisi aiheellista laittaa kaupunkimme kuntoon nyt, sillä miten ihmeessä me Suomessa luulemme tulevamme muuten toimeen, kun ikäihmisten osuus väestöstä koko ajan voimakkaasti kasvaa?

Save

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.