Diabetes

DIABETES

Diabeteksen hoito

Tiesitkö, että jo yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetestä ja määrä lisääntyy kovaa vauhtia jokaisessa ikäluokassa? Diabetes (tunnetummin sokeritauti) on sairaus, jossa verensokeri on pysyvästi koholla. Diabetestä on joko tyypin 1 tai tai 2 oireyhtymää ja näiden useita eri alatyyppejä. Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan yleensä nuorena ja siihen ei tällä hetkellä tunneta keinoja, joilla estää sen syntymistä.

Tyypin 2 diabetes kehittyy aikuisiässä (yli 75% suomalaisista sairastaa sitä) ja se on myös yleisin ikäihmisillä esiintyvä diabeteksen muoto. Siihen altistaa useat eri tekijät, joita ovat mm. ylipaino (keskivartalolihavuus), perimä, korkea ikä, vähäinen liikunta, kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt.

Diabeteksen oireet

Tyypin 1 diabeteksen (DM1) on insuliininpuutostauti ja sen hoito toteutetaan tarkoituksenmukaisella insuliinilla. Insuliininkorvaushoito suunnitellaan yksilöllisesti valitulla insuliinilla, joka suhteutetaan ruokavalioon, työhön ja liikuntaan. Tyypyin 1 diabeteksen (DM1) oireet kehittyvät nopeasti muutaman päivän tai viikon kuluessa. Oireita ovat väsymys, virtsamäärien kasvu ja laihtuminen. Ruokahalun lisääntyminen, heikotus, uupuneisuus ja häiriöt näkökyvyssä kuuluvat myös usein taudinkuvaan. Alkuvaiheessa tila voi edetä ketoaineiden runsaan kertymisen vuoksi ketoasidoosiksi, jolloin esiintyy pahoinvointia, mahakipuja ja tajunnan häiriöitä sekä hengityksen asetonista johtuva hapanimelä haju. Tila johtaa edelleen jatkuessaan uneliaisuuteen ja tajuttomuuteen, ja on aina hengenvaarallinen.

Tyypin 2 diabetes (DM2) voi olla pitkään oireeton ja se huomataan usein sattumalta lääkäritarkastuksessa tai -käynnillä muiden tutkimusten yhteydessä. Oireeton diabetes etenee salakavalasti ja aiheuttaa lisäsairauksia, kuten verisuonisairauksia ja häiriöitä hermoston toiminnassa. Tavallisia oireita ovat varsinkin ruoan jälkeen ilmenevä väsymys ja vetämättömyys, masennus ja ärtymys, jalkasäryt, näön heikkeneminen sekä tulehdusherkkyys. Joskus ensioireina voidaan todeta silmänpohjamuutoksia. Tyypin 2 diabetestä esiintyy erityisesti ylipainoisilla ja yli 65-vuotiailla. Tyypin 2 diabetes yleistyy kiihtyvällä vauhdilla maailmanlaajuisesti lihavuuden, länsimaisten elintapojen sekä liikunnan vähenemisen takia.

Tyypin 2 eli aikuistyypin diabeteksessa on kolme keskeistä häiriötä, jotka johtavat veren kohonneisiin verensokeri- eli glukoosipitoisuuteen eli hyperglykemiaan. Insuliiniresistenssiä eli insuliinin vaikutuksen heikentymistä pidetään yhtenä 2 tyypin diabeteksen perushäiriönä. Tällöin solujen kyky reagoida insuliiniin ja käyttää glukoosia on heikentynyt. Toinen häiriö on insuliinin heikentynyt eritys haimasta aterian jälkeen, sitä vapautuu, mutta hyvin hitaasti. Tämän seurauksena verensokeri nousee aterian jälkeen jopa 15-20 mmol/l. Kun insuliiniresistenssiin liittyy sokeriaineenvaihdunnan häiriön lisäksi vyötärölle kertyvä ylipaino ja kohonnut verenpaine ja/tai rasva-aineenvaihdunnan häiriö, nimitetään tätä metaboliseksi oireyhtymäksi eli MBO. Tätä todetaan noin 80%:lla tyypin 2 diabeetikoista. MBO:n liittyy lisääntynyt valtimoiden tukostaipumus. Diabeetikot sairastuvat muita useammin sydän- ja verisuonitauteihin, koska metaboliseen oireyhtymään liittyvä vaaratekijöiden kasautuminen samalle henkilölle aiheuttaa suuren riskin.

Diabeteksen hoidossa tavoitellaan mahdollisimman hyvää terveyttä, normaalia elämää ja oireettomuutta. Diabeteksen hoidossa tärkeää on akuuttien komplikaatioiden kuten hypoglykemian tai hyperglykemian välttäminen ja lisäsairauksien ehkäiseminen. Näin taataan diabetestä sairastavan henkilön oireeton hyvä elämänlaatu kaikissa elämän olosuhteissa ja osa-alueissa.

Diabeteksen hoito on kokonaisvaltaista, yksilölähtöistä ja yksilöllistä hoitoa, jonka keskeisin tavoite on, että sairastunut omaksuu tiedon, jonka avulla hoito onnistuu mahdollisimman hyvin. Hoito pyritään sovittamaan mahdollisimman joustavasti sairastavan omaan elämänrytmiin.

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa keskeisimmät asiat ovat elintavat sekä omahoito. Hoitomuotoja ovat ruokavalio, tarvittaessa laihduttaminen ja painonhallinta, ruokavaliomuutokset, liikunta ja arkiaktiivisuuden lisääminen, lääkärin määräämä lääkehoito, jalkojenhoito, verensokerin ja painon omaseuranta sekä määräaikaisseurannat lääkärin ja/tai diabeteshoitajan luona. Lisäksi elintapamuutosten avulla pyritään ehkäisemään sydän- ja verisuonitautien vaaroja kannustamalla tupakoinnin lopettamiseen, laskemaan veren kolesteroliarvoja sekä verenpainearvoja. Hoito toteutetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti ottamalla huomioon potilaan ikä, muut sairaudet, elinolosuhteet sekä potilaan oma käsitys sairaudestaan.

Mikäli diabetestä ei hoideta hoito-ohjelman mukaisesti eikä seurantaa tehdä, diabeetikolla on kaksi-nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin tai saada aivohalvaus. Myös riskit sairastua alaraajat tukkivaan valtimotautiin, munuaissairauksiin, silmän verkkokalvosairauksiin ja hermomuutoksiin kasvavat oleellisesti. Tupakoimattomuudella, hyvällä rasva-aineenvaihduntahäiriön ja verenpaineen hoidolla riskiä pienennetään oleellisesti.

Diabetes ja Sisältöä elämään!® hoito-ohjelma

Jokaisen diabeetikon hoito-ohjelma on aina yksilöllinen ja hoidon perustana on lääkehoidon lisäksi terveellinen ruokavalio ja liikunta, jota Sisältöä elämään!® -palveluiden henkilökunta tukee osana palvelutyötä.

Laadimme asiakkaalle yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman, joka sisältää lääkärin määräämän lääkehoidon seurannan ja toteutuksen, säännölliset verensokerimittaukset ja yhdessä asiakkaan sekä omaisen kanssa suunnitellut toimenpiteet mahdollisten elintapamuutosten toteuttamiseen sekä muun arjen sujumista edistävän toiminnan.

Seuraamme asiakkaan vointia, hoitosuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä ja lääkityksen tehoa säännöllisesti jolloin pystymme tukemaan asiakasta ja hänen omaisiaan kommunikoinnissa hoitavalle lääkärille päivittäisistä tai viikottaisista muutoksista.

Diabeteksen hoidon tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman normaalit verensokeriarvot, ehkäistä liian alhaisten verensokeriarvojen syntyminen sekä lisäsairauksien ilmaantumisen ehkäisy. Diabeteksen hyvä hoito edellyttää, että sairastuneella on itsellään riittävästi tietoa sairaudestaan ja sen hoitoon vaikuttavista tekijöistä. Täten asiakas saa valmiudet sairautensa hallintaan sekä tarvittaessa elintapamuutosten tekemiseen.

Ruokavaliohoidolla pyritään korjaamaan liian korkeita verensokeriarvoja, hyperglykemiaa, insuliiniresistenssiä, lihavuutta, dyslipidemioita ja kohonnutta verenpainetta, koska tavoitteena on hyvä verensokeritaso ja lisäsairauksien ehkäiseminen. Hyvä verensokeritaso edellyttää painonhallintaa. Diabeetikon ruokavalio noudattaa pääsääntöisesti muun väestön ravitsemussuosituksia.

Ruokavalio-ohjauksessa painotamme säännöllistä ateriarytmiä, joka käsittää 3-5 ateriaa päivässä ja tässä on mukana välipalat. Ruokavalion energiasisältö tulee arvioida kulutukseen sopivaksi. Hiilihydraatit ovat tärkein energianlähde. Ne tarkoittavat kuitupitoisia hiilihydraatteja, joita ovat mm. täysjyväviljavalmisteet. Kasviksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä tulisi sisältyä jokaiseen ateriaan tai välipalaan. Tyydyttyneen, kovan eläinrasvan käyttöä vähennetään ja lisätään pehmeitä eli kasvirasvojen käyttöä. Ruoan valmistuksessa ohjataan suolan käytön vähentämiseen ja makua lisätään maustein tai tuore yrtein. Laihduttajan ruokavaliossa turvataan riittävä proteiinien saanti, joka on vähintään 1g/tavoitepainokilo/ vrk. Kun päivittäinen ruokamäärä jaetaan tasaisesti useaan ateriakertaan, verensokeripitoisuuden vaihtelut pienenevät.

Oikeata ruokavaliota täydennetään säännöllisellä liikunnalla, koska tämä lisää insuliiniherkkyyttä, pienentää paastosokeriarvoa ja alentaa verenpainetta. Liikunta lisää energiankulutusta, joka auttaa laihduttamisessa ja tukee painonhallintaa. Liikunta vaikuttaa edullisesti myös veren rasva-arvoihin, nostaen HDL-kolesterolitasoa ja laskien LDL-kolesterolia sekä triglyseridipitoisuuksia.

Ikääntyville sopivia liikuntamuotoja ovat kävely ja uinti sekä arkiaktiivisuuden eli hyötyliikunnan lisääminen. Hyötyliikuntaa ovat kevyet kotityöt, porraskävely ja pihalla tai puutarhassa puuhastelu silloin kun toimintakyky sen sallii. Jotta liikunnalla olisi riittävästi terveysvaikutuksia, niin sitä tulisi harrastaa vähintään 3-4 kertaa viikossa ja noin 30 minuuttia kerrallaan. Paras terveysvaikutus saadaan kun liikunta sisältyy joka päiväiseen ohjelmaan.

Lääkehoidon ohjaus ja toteutus perustuu lääkärinmääräyksiin ja hoito-ohjeisiin. Seuraamme säännöllisesti verensokeriarvoja hoito-ohjeiden sekä asiakkaan tuntemusten sekä vaihtelevien olosuhteiden aikana. Ohjaamme asiakkaita ottamaan lääkärin määräämät lääkkeet säännöllisesti ja oikea-aikaisesti. Jos asiakkaan lääkehoitoon kuuluu insuliinin pistäminen ohjaamme insuliinin pistämisessä ja oikean pistostekniikan hallintaan. Jos asiakkaan toimintakyky ei salli insuliinin omahoitoa niin toteutamme insuliinihoidon pistämisen lääkärin ohjeistuksen mukaan.

Diabeetikolla on suurempi riski saada suun alueen tulehduksia, sillä huono hoitotasapaino altistaa ientulehduksille ja hampaiden tukikudosten sairauksille. Suun tulehdukset häiritsevät hoitotasapainoa, koska ne lisäävät insuliinintarvetta. Diabeetikoilla voi esiintyä ienkariesta, sillä korkea verensokeripitoisuus nostaa syljen ja ientaskunesteen sokeripitoisuutta. Hammasproteesien käyttäjillä limakalvot voivat hiertyä rikki. Proteesien puhdistaminen on täten erityisen tärkeää. Proteesi herkistää myös suun sienitulehduksille. Kysymme säännöllisesti asiakkaalta suun kuntoon liittyvää vointia ja ohjamme omahoitoa sekä tarvittaessa tilaamaan ajan hammashoitolaan.

Diabetes vaikuttaa myös ihon kuntoon. Yleensä diabeetikon iho on kuiva ja se pyrkii paksuuntumaan mitä kauemmin diabetesta on sairastanut. Paksuuntumista esiintyy varsinkin sormien selkäpuolella samalla kun käsien iho menettää joustavuuttaan. Myös ihon kutina on yleinen vaiva ja sitä esiintyy varsinkin säärten etuosissa. Vaikka iho kutisee, sitä ei saa raapia. Raapiminen rikkoo ihon helposti ja alueelle voi tulla hankalasti hoidettava bakteeritulehdus, sillä diabeetikon iho on tavallista alttiimpi infektioille. Ohjaamme diabeetikkoa tai tarvittaessa rasvaamme ihoa säännöllisesti voiteilla, joissa on sopivassa suhteessa rasvaa ja kosteutta. Sienitautien lempipaikkoja ovat kosteat ja lämpimät ihotaipeet, kuten kainalot ja ylipainoilla ihopoimut ja tarkistamme tällaiset ihoalueet säännöllisesti ja toimitamme asiakkaan lääkärin vastaanotolle jatkotoimenpiteitä varten, sillä sienitulehdus on hoidettava erityisillä sienilääkkeillä.

Diabeetikon hoito-ohjelmaan kuuluu jalkojen hyvä hoito. Diabeteksen lisäsairaudet altistavat jalkavaivoille. Ne voivat olla hermostomuutoksia, jotka johtavat tunnon heikkenemiseen ja jalan virheasentoihin sekä verisuonimuutoksiin, jotka aiheuttavat verenkierron heikentymistä jaloissa. Myös tulehdusalttius lisääntyy jos verenkierto on heikentynyt ja verensokeripitoisuus on korkea.

Jalkojen hoidon onnistuminen riippuu siitä, että niiden tarkkailu on säännöllistä. Jalat pidetään puhtaina ja kynnet pietään lyhyinä ja oikein leikattuina. Ohjaamme ja tarvittaessa tilaamme asiakkaalle ajan jalkahoitajalle säännöllisin väliajoin. Kannustamme asiakkaitamme säännölliseen liikuntaan ja ohjaamme ja tarvittaessa opastamme tekemään jalkavoimisteluliikkeitä.

Hyvään jalkahoitoon kuuluu myös ihon säännöllisen rasvauksen lisäksi ohjaaminen oikeisiin kenkä- ja sukkavalintoihin. Havaittuamme ongelmia jaloissa ohjaamme asiakkaan oikean ammattilaisen pariin, joka voi olla jalkahoitaja, diabeteshoitaja tai lääkäri.

Asiakkaan näkökulmasta laadittu toimiva hoito-ohjelma turvaa hoidon jatkuvuuden. Hoito-ohjelman tukena käytämme lääkäriseura Duodecimin julkaisemaa Käypä hoitosuosituksia. Kertaamme säännöllisesti ohjeita, jotka koskevat joko liian matalan verensokerin aiheuttamia tuntemuksia ja siihen liittyviä ensiapuohjeita. Sama koskee liian korkean verensokeripitoisuuden aiheuttamia muutoksia sekä hoito-ohjeita. Tarvittaessa toimitamme ohjeet kirjallisina asiakkaille ja heidän omaisilleen.

 

Ota yhteyttä!

Lähdekirjallisuudet: Käypä hoito

Holmia S., Murtonen I., Myllymäki H., Valtonen K. Sisätautien, kirurgisten sairauksien ja syöpätautien hoitotyö. WSOY, 4, uudistettu painos, 2004.