Hyvinvointiyhteisö 0

vanhuspalvelut

Viiden tähden vanhuspalvelut kasvattaa suosiotaan!

 

Laadukkaat, yksilölliset ja yksityiset vanhuspalvelut tekevät tuloaan väestön ikääntyessä ja henkilökohtaisten vaatimusten kasvaessa. Sisältöä elämään!® hoiva- ja hyvinvointipalvelut on saavuttanut lyhyen historiansa aikana kattavan suosion sosiaalisessa mediassa ja saanut jo useita tyytyväisiä asiakkaita. Omien asiakkaidemme lisäksi jo yli 2 500 henkilöä on osoittanut sosiaalisessa mediassa pitävänsä palvelumallistamme ja ajatusmaailmastamme.

 

Mikä on Sisältöä elämään!® hyvinvointiyhteisö?

Sisältöä elämään!® hoiva- ja hyvinvointipalveluiden hyvinvointiyhteisön tarkoitus on tarjota sinulle tai läheisellesi tietoa asiakaspalautteestamme, mahdollisuuden vaikuttaa hoiva- ja hyvinvointipalveluihin liittyvissä asioissa mm. Facebook-sivujemme ja Twitterin kautta sekä kartoittaa tietoisuutta siitä, mitä kaikkea laadukkaat ja yksilölliset vanhuspalvelut voivat sisältää.

Liittymällä kasvavaan joukkoomme olet mukana tukemassa senioreiden hyvää elämää omassa kodissa.

 

Viiden tähden vanhuspalvelut saatavilla – Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja kehyskunnat!

Lue lisää kuntoutukseen tähtäävästä yksilöllisestä vanhuspalvelustamme alla olevan linkin kautta ja tule mukaan luomaan muutosta vanhusten ja ikääntyvien arvostuksessa.

Tutustu hyvinvointipaketteihin

Save

Save


Asiakaspalaute 0

Mitä asiakkaamme kertovat saamastaan palvelusta?

Vaikka olemme vasta nuori toimija senioreiden hoiva- ja hyvinvointialalla olemme saaneet erittäin kannustavaa asiakaspalautetta palvelustamme. Saamastamme palautteesta on toivottavasti hyötyä sinullekin, kun mietit ratkaisuja omasi tai läheisesi hoivaan ja hyvinvointiin.

Vaikuta sinäkin oman tai läheisesi elämän laatuun positiivisesti!

  1. Onko Sisältöä elämään!® hoiva- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamalla palvelulla ollut positiivista vaikusta omaan elämän laatuunne?
  2. Minkä yleisarvion ja arvosanan kouluasteikolla 4-10 annatte saamastanne palvelusta?
  3. Suosittelisitteko Sisältöä elämään!® hoiva- ja hyvinvointipalveluiden hyvinvointipaketteja muille senioreille?

 

hoivapalvelut

Rubiini-asiakas V. I. Hakala 83v, Helsinki

”Tuloksena keskittymisestä jalkoihin on tapahtunut niiden kunnon kohentumista ja siten liikuntakyvyn parantumista. Vaikutus on heijastunut myös mielialaa kohentavasti. Ammattitaitoinen Senioriassistentti on neuvonut sekä liikuntaan että kotitalouteen liittyvissä asioissa ja tehtävissä myönteisin seurauksin. Vaikutukset jokapäiväiseen elämään ovat olleet myönteisiä. Palvelujen kokeiluun, kokemiseen ja sopeuttamiseen asiakkaan tarpeisiin ryhdyttiin asiakkaan kodissa tutustumiskuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen. Kokemuspohjainen päivittäisten tarpeiden mukaan joustava ohjelma hahmottui tutustumisjakson jälkeistä toimintaa varten. Myönteisten kokemusten jälkeen varsinaisen palvelusopimuksen tekeminen ei ollut ongelma. Asiakas voi irrottautua niin halutessaan kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen. Olen tyytyväinen saamaani palveluun.”
”Arvosana on 9.”
”Kyllä suosittelisin.”

 

 

”Kyllä! Näkee, että isäni elinympäristö pysyy turvallisena ja samanlaisena kuin äitini elinaikana.

”Arvosana 8. Aina pitää olla parannettavaa.”
”Kyllä ehdottomasti! Isäni ja minä olemme erittäin tyytyväisiä.”

86v Smaragdi-asiakkaan tytär, Espoo

 

Tulemme jatkossa julkaisemaan lisää palautteita, kun saamme asiakkailta suostumuksen palautteen julkaisemiseen.

Tutustu hyvinvointipaketteihin

Save

Save


Kirjoitukset & Julkaisut 0

Kirjoitukset & julkaisut

Lue ja saa tietoa Sisältöä elämään!® hoiva- ja hyvinvointipalveluiden näkemyksistä ikääntyvien hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
 

Hyvästä ruoasta parempi mieli, Seniorillekin

3.3.2015 (kirjoituksen ensimmäinen julkaisu 16.4.2014)

Ravitsemus vaikuttaa mm. terveyteen, ulkonäköön ja elintoimintoihin. Huonolaatuinen ruokavalio lisää sairastumisen riskiä ja synkentää mielialaa. Tasapainoiset ateriat, jotka sisältävät vitamiineja, kivennäisaineita, välttämättömiä rasvahappoja sekä proteiineja vahvistavat Seniorin elinvoimaa, virkeyttä ja mielialaa.

Jokaisella meistä on ajoittain hetkiä tai päiviä, jolloin ruoka ei maistu. Senioreilla huonoa ruokahalua selittävät usein infektiot, muistisairaudet, hammasongelmat, toimintakyvyn heikkeneminen tai yksinäisyys.

Ruokatottumukset muotoutuvat koko elämän aikana. Makumieltymyksiin vaikuttavat elinkulttuuri ja perinteet sekä hankitut makukokemukset esimerkiksi ulkomaanmatkoilta. Senioreilla ruokailutottumukset ovat erilaisia, joten jokaisen Seniorin kanssa ruoka tulee suunnitella ja toteuttaa yksilölliset tottumukset huomioiden. Hyvänä oppaana oikeanlaiseen ravitsemukseen voi käyttää Ikääntyvien ravitsemussuosituksia, http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/ikaantyneet.suositus.pdf

Mitä sitten tarjota tai valmistaa Senioriasiakkaille? Lähtökohtana ovat aina asiakkaan omat tottumukset ja toiveet. Jos ne vaativat korjattavaa, niin perustelun tulee olla asiallista, mutta asiakkaan itsemääräysoikeutta kunnioittavaa. Onnistumista tässä valistustyössä olen kokenut mm. silloin, kun kihtiä sairastava ja lihatuotteita välttelevä asiakkaani otti proteiinia sisältävät soijatuotteet ruokavalioonsa. Niinpä pellillinen soijapullia paistuu lähes viikoittain. Asiakkaani kertoo napostelevan niitä välipaloina tai liittävän osaksi lounastaan. Näin tämän Seniorin lihakset saavat riittävästi rakennusaineita voimien ylläpitoon.

Sisältöä elämään!® hoiva- ja hyvinvointipalvelut kannustaa asiakkaitaan osallistumaan ruoanlaittoon. Yhdessä tekeminen on hauskaa ja opettavaa molemmille osapuolille. Työntekijät oppivat joitain perinneruokien taikoja ja Seniori saa tilaisuuden tutustua uudenlaisiin makuelämyksiin. Yhdessä tekemällä Seniorin voimavarat tulevat käyttöön ja osallistumalla saa onnistumisen kokemuksia eli kuntoutusta ja aktivoivaa virikettä toiminnan ohessa. Uskallanpa väittää, että lievästi muistisairaallakin aivosolut aktivoituvat tutussa puuhassa kauhalla ruokaa hämmentäessään. Maistuupa ruoka itse tehtynä paremmin kuin valmisruoka ja onnistumisen tunne nostaa itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin. Kyllä Seniorikin osaa ja kykenee!

Maittava ja ravitseva ruoka kuuluu iäkkään Seniorin hyvään elämään. Ruokailuhetki on parhaimmillaan virkistävä ja mielihyvää tuottava silloin kun siitä tehdään miellyttävä. Kauniisti katettu pöytä, värikkäät astiat ja värikäs ruoka ovat yksinkertaisia keinoja parantaa ruokahalua. Vertaapa esimerkkikuviamme ateriapalvelun toimittamista aterioista sekä Sisältöä elämään!® hoiva- ja hyvinvointipalveluiden työntekijän valmistamaan annokseen. Ei kai ole yhdentekevää miltä ruoka lautasella näyttää? Minkä näistä sinä tarjoaisit omaisellesi?

Tiedetään, että hyvässä seurassa ruoka maistuu paremmalta. Yksinasuvan Seniorin ruokailua voivat työntekijät tukea istumalla Seniorin seurana niitä näitä jutustaen, tai joskus (harkiten) jopa omia eväitä syöden. Vaihtelua Seniorin ruokahetkiin tuovat retket sellaisiin seniori- tai palvelukeskuksiin, joissa ruokaa on tarjolla. Ulkoilun ja liikuntahetken jälkeen ruoka maistuukin paremmin ja hieman suuremmin annoksin.

Seniorin ruokahalua voi parantaa laittamalla hänen lempiruokiaan tai toteuttamalla hänen toiveitaan. Ei olekaan yksi tai kaksi kertaa kun allekirjoittaneen sormi on ollut mennä suuhun asiakkaiden toiveista, sillä ankanrinnat, ranskalaiset kananpojat, mateet ja maa-artisokat eivät ole raaka-aineita joita itse suosin ruoanlaitossa. Netistä löytyvien reseptien ansioista nämäkin raaka-aineet ovat tulleet tutuksi ja asiakkaat ovat saaneet maistuvat ja onnistuneet ateriat. Älypuhelin on oiva työväline ja helpottaa työtäni, mutta sen avulla olen saanut Seniorinkin tutustumaan nettimaailman mahdollisuuksiin.

Tarja-Riitta Tauriala-Rasi

Vastaava Senioriassistentti

 

Ateriapalvelu kotiin – herkullinen ja ravitseva vaihtoehto Seniorille?

2.2.2015 (kirjoituksen ensimmäinen julkaisu 2.4.2014)

Kananugetteja, kalapuikkoja, broilerpyöryköitä – kyseessäkö poimintoja koulun tai päiväkodin ruokalistalta? Ei, vaan muutama esimerkki vanhusten kotiaterioita toimittavan yrityksen ruokalistalta. Terveellistä, maukasta, ja asiakkaiden toiveita, epäilen. Näitä tuotteita tulisi ruokavaliossa olla mahdollisimman harvoin, sillä tutkimuksella on osoitettu, että prosessoituun ruokaan painottuva ruokavalio lisää riskiä sairastua masennukseen. Lisäksi jatkuvasti näitä tuotteita käyttävät altistuvat vitamiinien ja hivenaineiden puutostiloihin. Ruoan ravintoaineköyhyys taas edesauttaa ikääntyvän Seniorin sairastumista ja toimintakyvyn heikentymistä. Kotona asuminen ja selviytyminen vaarantuu.Kauppa

Ruokapalveluja tuottavien yritysten tarjoama ateria saattaa olla monelle vanhukselle päivän ainoa lämmin ateria, joten on tärkeää että, yritykset tuntevat ja noudattavat ikääntyneiden ravitsemussuosituksia, seuraavat ikääntyvien ravitsemukseen liittyvää tutkimusta ja muuttavat tarvittaessa ateriatarjontaa suositusten mukaisiksi. Näin voidaan taata, että ateriat sisältävät riittävästi tärkeitä ravintoaineita, joilla turvataan ja ylläpidetään ikääntyvän henkilön terveyttä ja hyvinvointia mahdollisimman pitkään. Ravitsemustilan heikkeneminen kun altistaa sairastumiselle ja suurentaa riskiä laitoshoitoon joutumiselle. Laitoshoidostahan nykyinen hallitus haluaa vähentää, joten ravitsemus ei ole mikään pikkujuttu, kun mietitään miten turvata Seniorin kotona asuminen mahdollisimman pitkään.

Pidän huolestuttavana sitä, että kotiin toimitettavien yritysten ruoan ravitsemuksellisesta laatua ei juuri tutkita. Tähän tietoon törmäsin lukiessani sekä uusittuja että ikääntyneiden ravitsemussuosituksia. Vähäisissä tutkimuksissa on viitteitä siihen, että yritysten tarjoamien aterioiden ravitsemuksellisessa laadussa on kehitettävää (Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014). Niinpä. Täten korostuukin meidän hoitajien ja/tai omaisten seurantavastuu siitä, mitä Seniori kotona syö aterioillaan. Hyvän kotiaterian valmistaminen Seniorille ei ole monimutkaista eikä kallista, sillä kokemukseni mukaan valtaosa Senioreista pitää yksinkertaisesta suomalaisesta perusruoasta.

Kotiin toimitettavien aterioiden laatua seurataan asiakaspalauttein, joita yritykset keräävät asiakkailtaan. Jotta yritykset saavat oikeaa tietoa, onkin asiakkaiden oltava rehellisiä vastauksissaan, on sitten kyse positiivisesta tai negatiivisesta palautteesta. On hämmentävää olla tilanteessa, jossa asiakas ja omainen valittavat värittömästä ja lähes lihattomasta tai kalattomasta ateriasta, mutta kirjallisessa palautteessaan antavat hyvän ja kiitettävän arvosanan aterioista. Enpä ihmettele, että yritysten listoilla noita ”lasten eineksiä” löytyy. Tiedetään, että broilerpyörykät ovat halpa eines. Niinpä parin perunan ja kastikkeen kanssa yli 10 €:n ateriamaksusta jää hyvät katteet yritykselle.

Broilerpyörykät

Seniorin ruokailu onkin haaste sekä kotona avustaville henkilöille että omaisille. Turvataksemme oikeanlainen ja turvallinen ravitsemustila, on kaikkien Senioria avustavien kiinnitettävä siihen huomio. Jotta ateriointi olisi Seniorille mahdollisimman miellyttävä ja houkutteleva, on kuunneltava Seniorin omia toiveita ja tottumuksia aterioiden suhteen.

Tarja-Riitta Tauriala-Rasi

Vastaava Senioriassistentti

Kirjoituksen kuvamateriaalin tuotemerkit eivät liity kirjoitukseen.
 

Vanhuus ei ole sairautta

30.10.2014

Oletko koskaan googlettanut sanaa vanhuus? Toistakymmentä ensimmäistä sivua käsittelee vanhuuseläkkeitä, ei vanhuutta tai vanhuksen elämään liittyviä asioita. Tämä on ehkä kuvaavaa suomalaiselle keskustelulle vanhuudesta. Se kiteytyy rahaan, kustannuksiin ja suoritteisiin. Vanhus on toiminnan objekti, harmillinen kustannustekijä.

Vanhuus nähdään ja sitä käsitellään usein kuin sairautena. ”Toki vanhuuteen liittyy sairauksia, vakaviakin, mutta niiden läpi ei kannata tarkastella vanhuutta ja vanhenevan ihmisen elämää”, sanoo Jari. H. Helenius, ja hän tietää mistä puhuu. Hän työskenteli ulkomailla kun hänen isänsä sairastui vakavasti. Se mihin kaikkeen tämä sitten johti, on Jarin tarina.

Lue koko artikkeli alla olevista kuvista tai lataa pdf-tiedostona linkistä: Näkökulma – Vanhuus ei ole sairautta

Vanhuus ei ole sairautta -sivu 1 Vanhuus ei ole sairautta -sivu 2Vanhuus ei ole sairautta -sivu 3

Kuvat avautuvat uudessa selainikkunassa! 

 

Näennäistä valinnanvapautta

17.9.2014

Pitkään odotettu Vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013. Lain yhtenä tarkoituksena on edistää Senioriväestön mahdollisuuksia osallistua itseään koskevien palvelupäätösten tekemiseen. Lain pitäisi mahdollistaa se, että ikääntyvät ihmiset saisivat tarvitessaan sellaisia palveluja, jotka tukevat Seniori-ikäisten mahdollisimman arvokasta elämää silloin kun he itse sitä tarvitsevat. Arvokas ja aktiivinen arki toteutuu vain silloin, kun Seniorit pääsevät elämään omannäköistä elämää ja saadessaan itse päättää omista asioistaan ja palveluistaan. Toteutuuko tämä Senioripalveluissa?

Tuttavapiiriini kuuluvien henkilöiden joukossa on useita, joita askarruttaa omien ikääntyvien vanhempien turvallinen kotona asuminen. Jotkut miettivät palvelu- tai senioritaloasumista eräänä ratkaisuna. Tässä ratkaisussa monia hämmentää se, että useissa palvelu- tai senioritaloissa asukkaat sitoutetaan palveluun vailla valinnanmahdollisuutta. Omassa kodissa käyneet tutut siivoojat tai kotiapulainen ei enää saakaan käydä palvelu- tai senioritaloissa Senioreita avustamassa. On myös pariskuntia, jotka tutustuttuaan palvelutalon ateriavalintoihin totesivat, että ne eivät vastaa heidän ateriatottumuksiaan, mutta vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Tutun kotiapulaisen ei ole enää sallittua käydä valmistamassa aterioita palvelutalon asunnossa. Mihin unohtui Seniorin omat toiveet tai omat valinnat?

Keskusteluissa Seniori-ikäisten tai heidän omaistensa kanssa käy ilmi, että Seniorin omaa toivetta kyllä kuullaan, mutta käytännössä toteutus ontuu. Hoito- ja palvelusuunnitelmat laaditaan asiakkaan ja tarvittaessa yhdessä hänen omaisensa kanssa. Ainakin sosiaalipalveluissa asetelma on hyvin viranomaislähtöinen, koska palvelutarjonnan ja todellisen tarpeen välillä on ristiriitaisuuksia. En jaksa uskoa, että asiakkaan toive on päästä suihkuun vain kerran viikossa, iltapäivisin. Tätä kuulee useilta ikääntyviltä kotihoidon asiakkailta. Ei ole myöskään tavatonta kuulla, että käynti perutetaan samana päivänä ja seuraavaa suihkuun pääsymahdollisuutta tarjotaan viikon päästä. Toteutuuko tässä siis asiakkaan toive? Ei suinkaan. Onko tämä laatua ja asiakkaan kunnioittamista, ei varmasti.

Vanhuspalvelulain myötä Senioreiden hoito painottuu yhä enemmän kotiin. Tämä onnistuu vain, jos kuntouttavaan ja toimintakykyä ylläpitävään toimintatapaan annetaan mahdollisuus kaikille kotona Senioreiden kanssa työskenteleville. Uskon, että osaamista tähän on, mutta tehokkuusvaatimusten ja suurten käyntimäärien takia tähän ei suoda mahdollisuuksia. Moneen otteeseen on sanomalehdissä kirjoitettu kotipalvelun todellisuudesta, joka monen kohdalla onkin hoitajan piipahtaminen maksimissaan 10-15 min ja pahimmillaan parin minuutin ajaksi. Uskon, että tämäkään palveluaika ei ole asiakkaan valinta tai toive. Iäkkäät kun mielellään haluaisivat kertoa omasta elämästään tai kysellä hoitajalta kodin ulkopuolisista tapahtumista. Aikaa tähän vaan ei ole. Eipä siis ole ihme, että moni iäkäs kokee elämänsä arvottomaksi ja taakaksi muille ja tarpeettomuuden tunteen takia syö ahdistus- ja masennuslääkkeitä. Asiakkaan valinta, tuskin!

Asiakkaan valinta tuskin on henkilökunnan jatkuva vaihtuminen, jopa 20 eri hoitajaa kuukauden aikana. Tämä herättää monissa Senioreissa pelkoa, arkuutta sekä turvattomuutta, ja estää luottamuksellisen suhteen syntymisen. Ei myöskään ole ihme, että Seniorit eivät aina tiedä ketä uskoa, kun eri hoitajat ohjaavat Senioria erilaisin neuvoin ja kokemuksin. Ikääntyneiden tarinoissa kuulee väsymistä ja pettymystä nykyjärjestelmiin, kun heidän itsemääräämisoikeuttaan tai valinnanvapauttaan poljetaan. Osallisuuden merkitystä korostetaan, mutta mihin hitaasti liikkuva tai huonon näön tai kuulon omaava Seniori ehtii osallistua, kun aikaa hoitajalla on vain muutama minuutti?

Kotona asuminen ei aina ole Seniorin oma toive, sillä yksinäisenä ja toimintakyvyn rajoittama kotona asuminen voi olla ahdistavaa ja turvatonta. Liikkumisrajoitteisen Seniorin se myös syrjäyttää tehokkaasti, varsinkin jos omaisia tai tuttavia ei asu lähettyvillä ja kuljetuspalvelukin mahdollistaa liikkumisen kodin ulkopuolelle vain kahdesti kuussa. Jonkinlainen yhteisöllinen asumisvaihtoehto voisi tällöin tukea asiakkaan elämänlaatua. Valinnanmahdollisuutta asumisvaihtoehtoihin ei vain juuri ole olemassa.

Senioreille järjestettävien palvelujen on oltava laadukkaita. Korkean laadun kannalta on tärkeää, että Senioria kohdellaan yksilöllisesti ja että hänen omat toivomuksensa vaikuttavat hänelle järjestettävien palvelujen toteuttamiseen. Tähän me pyrimme Sisältöä elämään!® hoiva- ja hyvinvointipalveluissa. Oma Senioriassistentti tulee paikalle asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan räätälöidyn aikataulun mukaisesti. Aikataulu joustaa myös asiakkaan muuttuvien tarpeiden kohdalla.  Jokapäiväisen asiakastyömme sisältöön kuuluu tarjota asiakkaan näköinen, virkeyttä tarjoava elämä, Seniorin ehdoin, Seniorin itse valitsemista palveluista.

 

Vastaava Senioriassistentti

Tarja-Riitta Tauriala-Rasi

 

Seniorin yksinäisyys – onko sille vaihtoehtoa?

4.8.2014

Vanhustyön keskusliiton tutkimuksen mukaan noin joka kolmas ikääntynyt on yksinäinen. Karua tietoa kertoo myös Tilastokeskus, jonka tilastojen mukaan joka toinen päivä yksi yli 65 vuotias Seniori päättää itse oman elämänsä.

Hanna Uotilan (2011) väitöstutkimuksen mukaan iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden tunnetta aiheuttavat sosiaalisten suhteiden vähentyminen, terveyden ja fyysisen toimintakyvyn heikentyminen sekä yhteiskunnassa vallitsevat kielteiset asenteet Seniori-ikäisiä kohtaan. Yksinäisyyttä aiheuttaa myös elämänmerkityksen puuttuminen ja omaisten välinpitämättömyys. Toisaalta osa ikääntyneistä ei koe yksinäisyyttä vaikka elävätkin yksin. Parisuhteen puuttuminen ei ole keskeinen tekijä yksinäisyydessä, mutta riskitekijä on läheisen ihmissuhteen kuten puolison menettäminen. Ahdistava yksinäisyys ei ole ihmisen itsensä valinta vaan yleensä pakon sanelemaa. Yllättävää on, että palvelutaloissa asuvat vanhukset kokevat itsensä erityisen yksinäiseksi.

Yksinäisyys on elämäntilanne, johon ihminen on joutunut usein vastoin omaa tahtoaan. Yksinäisellä ei ole keskustelukumppania tai ketään, jonka kanssa voisi viettää aikaa. Yksinäisyys tuntuu tyhjyytenä tai ulkopuolisuutena, joka voi johtaa arvottomuuden ja huonommuuden kokemiseen sekä, että on täysin toisten unohtama, tarpeeton. Yksinäisyyttä voidaan hävetä, sillä se koetaan leimaavaksi eikä siitä siksi haluta puhua. Saattaa olla että, iäkkäät ihmiset piilottavat yksinäisyyden tunteet muilta, sillä yksinäisyydestä puhumisen pelätään entisestään vähentävän sosiaalisia kontakteja. Toisaalta ikääntyvät voivat kokea yksinäisyyden myös myönteisesti, mutta tällöin yksinäisyys on itse valittua, vapaaehtoista. Myönteiseen yksinoloon liitetään mahdollisuus omaan rauhaan, lepoon ja virkistymiseen sekä suunnitelmallisuuteen ja itsenäisyyteen päättää omista asioista.

Yksinäisyyteen liittyy terveyden heikkeneminen ja sairastavuuden lisääntyminen, muistin heikentymistä, laitoshoitoon joudutaan muita varhaisemmassa vaiheessa ja jopa kuolemanvaara on suurempi.

Yksinäisyyden lievittämiseksi on kehitetty monia erilaisia toimenpiteitä. Erilaiset ryhmätoiminnat (esim. taide-, liikunta-, keskusteluryhmät), vertaisryhmät (leskeytyneet) tai vapaaehtoistoiminta ovat esimerkkejä tällaisista toimista. Valitettavasti kaikilla ei ole mahdollisuus osallistua asumisolosuhteiden (hissittömyys) tai toimintakyvyn heikkouden vuoksi. Osa ikääntyneistä ei ole tottunut ryhmämuotoisiin toimintoihin, joten on oltava vaihtoehto myös heille.

Kotona asuvan Seniorin yksinäisyyden tunteen lievittäminen on mahdollista esimerkiksi kotikäyntityön tai kotihoivan avulla. Yksinäisyyttä voidaan helpottaa läheisyydellä, läsnäololla ja kosketuksella, jota esimerkiksi oma nimetty ja tuttu Senioriassistentti tarjoaa.  Senioriassistentti toimii auttajana arjen askareissa sekä kuuntelijana mieltä askarruttaville asioille. Kun tuttu Senioriassistentti käy säännöllisesti yhdessä sovituin ajoin, vanhukselle tulee turvallinen ja tarpeellinen olo. Näin vahvistetaan Seniorin tunnetta omasta ihmisarvosta.

Yksi syvä ja hyvä ihmissuhde voi riittää siihen, ettei ihminen koe itseään yksinäiseksi. Pinnalliset ja usein vaihtuvat ihmissuhteet saattavat jopa pahentaa yksinäisyyttä. Lisäksi vaihtuvat kotihoidon työntekijät lyhyillä käyntikerroilla, jopa alle 15 minuuttia (HS 25.6.2014), saattavat aiheuttaa turvattomuutta ja jopa pelokkuutta.

Jokaisella Seniorilla on oikeus inhimilliseen elämään myös vanhuudessa. Senioreiden yksinäisyys on Suomessa jo niin suuri ongelma, että sen ratkaiseminen on tärkeää.  Vastuu vanhusten yksinäisyyden torjunnasta kuuluu jokaiselle suomalaiselle, mutta myös Seniorillekin. Tämä ei vaadi paljon, vain pienen hetken antamista, olemalla ihminen ihmiselle. Oletko Sinä tietoinen mitä läheisellesi tai iäkkäälle naapurillesi kuuluu?

 

Tarja-Riitta Tauriala-Rasi

Vastaava Senioriassistentti

 

Harkitsisinko palvelua vai en?

27.6.2014

Nyt voit myös kuunnella ”Harkitsisinko palvelua vain en?” -kirjoituksen täällä.

Tapahtuipa eräänä kauniina kesäpäivän aamuna. Omakotitalossa asuva iäkäs rouva päätti lähteä pihamaalle puolison pistäytyessä parturissa. Reuman runtelemilla käsillä ja heikoilla lihasvoimilla rouva on pystynyt juuri ja juuri pitämään tukea rollaattoristaan. Tällä kertaa kävi huonosti, hän kaatui. Hän joutui odottamaan lähes tunnin hiekkakäytävällä ennen ambulanssin saapumista. Onneksi oli kännykkä mukana ja hän sai itse soitettua avun paikalle. Poliklinikalla sitten todettiin lonkkamurtuma.

Omat harrastukset ja mielekäs tekeminen ovat tärkeitä jokaiselle, iästä riippumatta. Ne tuovat sisältöä elämään, ylläpitävät toimintakykyä, aktivoivat ja tuovat onnistumisen kokemuksia. Näistä ei tarvitse luopua toimintakyvyn hiipuessakaan, mutta askareiden turvallisen jatkamisen tueksi on syytä harkita avustavia käsiä, jotta edellä mainitun kaltaisilta vahingoilta vältyttäisiin. Onnistumisen kokemuksen voi saada toisen henkilön avulla, joka Seniorin ohjeiden mukaisesti kitkee puutarhasta ne rikkakasvit, jotka eivät kukkapenkkiin kuulu. Seniorin toimiessa työnjohtajana Senioriassistentin tehdessä työt, voi Seniori edelleen kokea puutarhaterapian suotuisat vaikutukset.

Mutta miksi tämän kaltaisen avun vastaanottaminen on vaikeaa? Onko palvelun ostaminen arjen helpottamiseksi ylellisyyttä kun kyseessä ovat yli 80 vuotiaat? Eipä siitä vielä niin kovin kauan ole kun tavalliset perheet salasivat ystäviltään tai läheisiltään siivoojan käynnit. Syvässä ovat myös käsitykset siitä, että Senioreiden omalla työllään ansaitut säästöt tai omaisuudet olisivat jälkipolville jätettävä etuus eikä niitä siksi tule käyttää oman hyvinvoinnin parantamiseen. Vai onko kyse leimautumisesta toimintakyvyttömäksi, toisten armoilla ja toisista riippuvaiseksi olevaksi raihnaiseksi vanhukseksi? Onko yli 80 vuotiaille iskostunut takaraivoon ajatus, että kun on itse kovalla työllä tähän asti pärjännyt, niin yksin pitää pärjätä elämän loppuun asti? Suomalaisia kuvataan usein vaatimattomiksi ja ahkeriksi, joten kova halu pärjätä itsekseen tai haluttomuus olla vaivaksi kenellekään saattavat estää palvelun vastaanottamisen. Syyllistämmekö me omaiset Senioreitamme, jos he haluavat vastaanottaa apua ulkopuoliselta auttajalta?

Asian voisi kääntää myös toisin päin. Toisen henkilön tai Senioriassistentin avulla voi ikääntynytkin jatkaa omien harrastusten tai arjen askareitten parissa, kun hänellä on käytettävissä avustajansa jalat tai kädet, turvallisesti. Voisimmeko me keski-ikäiset omaiset kohentaa Seniorimme elämää jakamalla mahdollisesti palveluista koostuvia kustannuksia ikääntyvien omaistemme turvallisen elämän mahdollistamiseksi? Tätähän tuetaan jo verotuksellisesti kotitalousvähennyksen muodossa. Ulkomaan matkat, autot, asunnot, kesämökit ja kalliit harrastukset ovat tähän asti olleet varsinkin keski-ikäisten ihmisten statussymboleja. Olisiko ajankohta kypsä siihen, että me keski-ikäiset lapset osoittaisimme arvostavamme Senioreitamme uudella tavalla, hankkimalla heille lisäapua kotiin ennenaikaisten vahinkojen välttämiseksi? Omaistemme hyvinvoinnin etusijalle laittaminen voisi olla nykyajan uusi statussymboli. Se, jos mikä osoittaisi, että nuorempi sukupolvi arvostaa ikääntyviä ja haluaa myös mahdollistaa turvallisen, mielekkään ja Seniorinnäköisen elämän Seniorin valitsemalla tavalla hänen omassa kodissaan. Näin ainakin itse tulen toimimaan, kun huomaan omien läheisteni toimintakyvyn tai voimien heikentyvän.

 

Tarja-Riitta Tauriala-Rasi

Vastaava Senioriassistentti

 

Miksi Seniorin elämää omassa kodissa kannattaa tukea?

22.5.2014

Koti on lähes jokaiselle ihmiselle tärkeä paikka. Se on elämänlaadun kannalta keskeisin paikka asua, sillä se tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä. Tutkimusten mukaan Seniorit haluavat jatkaa itsenäistä elämää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Oma koti ja sen tuttu ympäristö voi tukea hyvinkin pitkään jokapäiväisistä arkiaskareista selviytymistä, sillä esimerkiksi heikon näkökyvyn omaava Seniori voi pärjätä hyvin, koska omat huonekalut ja tavarat tutuilla paikoilla helpottavat ja tukevat liikkumista. Kotona myös tutut rutiinit auttavat arjessa selviytymisessä ja kokemukseni mukaan Seniorit ovat taitavia keksimään kompensoivia tapoja pärjätäkseen kotona toimintakyvyn heikentyessäkin.

Omassa kodissa asuminen tukee elämänhallinnan säilymistä. Kotona asumiseen liittyy vapaudentunteen säilyminen sekä kotiympäristöön ja lähialueisiin liittyvä elämänhistoria. Tunteet ja muistot vahvistavat kotiin kiintymistä. Ne voivat voimakkaasti tukea hyvinvointia, jolloin toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvät tekijät jäävät ikääntyvälle itselle toissijaisiksi.

Kodin merkitys korostuu, koska ikääntyvät vietävät noin 70 % ajastaan asunnossaan. Monille koti on osa vanhenemisen identiteettiä. Joskus siitä irrottautuminen saattaa järkyttää psyykkistä hyvinvointia. Joillakin henkilöillä muutto esimerkiksi palvelutaloon voi aiheuttaa masennusta, jonka seurauksena Seniori voi syrjäytyä elämästä ja vieraantua tutusta sosiaalisesta ympäristöstään.

Koti on konkreettinen fyysinen paikka sekä tärkeä osa elettyä ja koettua elämää. Siksi siitä voidaan puhua myös mielenmaisemana ja kodin tuntuna. Monelle oma koti merkitsee rauhaa ja hyvän olon tunnetta sekä paikkaa, jossa voi tuntea olonsa turvalliseksi. Koti edustaa pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Seniori-iässä koti nousee monien tapahtumien keskipisteeksi. Koti on pullollaan elettyä elämää ja sen ajalta kerättyjä esineitä, kuten matkamuistoja, tauluja, mattoja ja astioita. Lipaston päälle asetetut valokuvat lapsista ja lapsenlapsista ovat erittäin tärkeitä Senioreille, koska ne palauttavat hyviä muistoja mieleen. Niitä jaetaan ja kerrataan yhdessä läheisten kanssa ja niistä kerrotaan mielellään Senioria avustaville työntekijöille. Kaikki tämä luo Seniorille turvallisuudentunteen ja tiedon ”minun” omasta kodista kaikkine tavaroineen. Kodin tuntua lisää sekin, kun voi katsella ikkunasta tuttua ympäristöä ja nähdä sen vuodenaikojen vaihtelut.

Yksi hyvinvoinnin olennainen osa on ihmisen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Se onnistuukin parhaiten omassa kodissa, johon liittyy tunne itsemääräämisoikeudesta. Senioreilla pitää iästä ja toimintakyvystä riippumatta olla mahdollisuus elää omanlaistaan ja -näköistään hyvää elämää omassa kodissaan ja sen ulkopuolella. Vain tällöin voidaan puhua Seniorin hyvän elämän edistämisestä eli hyvän elämänlaadun turvaamisesta. Seniorin tulee antaa asettaa itse omat tavoitteensa, valikoida kiinnostuksen kohteensa ja toimintatapansa. Samoin on annettava Senioreiden olla mukana sellaisessa päätöksenteossa, joka koskee heitä. Tämä on luontevaa kotioloissa.

Sisältöä elämään!® hoiva- ja hyvinvointipalvelut pyrkii kotona asuvan Seniorin voimavarojen vahvistamiseen. Yhdessä tekemisen kautta Seniori voi kokea niitä samoja tunteita mitä sai aikoinaan työstä. Oma Senioriassistentti oppii tunnistamaan ikääntyvän elämänhistoriallisen ja –kulttuurisen taustan, joiden tunteminen auttaa Senioriassistenttia tarjoamaan Seniorille mielekkäitä virikkeitä. Kun Seniorille annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi omaan kotiin liittyvistä tulevaisuuden toiveistaan, voidaan vähentää hänen itsenäisyytensä menettämisen pelkoa. Mahdollistamme Seniorin osallistumisen sellaisiin tapahtumiin tai harrastuksiin, joissa Seniori aistii yhteenkuuluvuuden tunnetta, tulee kuulluksi, tuntee itsensä arvokkaaksi ja saa siitä mielekästä merkitystä elämäänsä.

Vastaava Senioriassistentti

Tarja-Riitta Tauriala-Rasi